Zyxel reitittimen konfigurointi kytkimeksi. + Langattoman "HotSpot:in" luominen.

Tein osanäytöksi kotona Zyxel reitittimen konfiguroinnin kytkimeksi. Kotona minulla oli tälle käyttöä, sillä ainoa modeemi on talon alakerrassa ja yläkerrassa on laitteita jotka tarvitsisivat samanaikaisesti internet-yhteyttä. Reitittimen sain koululta.

Aloitin vetämällä talon alakerrasta Cat 6-kaapelin yläkertaan.

Cat-kaapeli alakerran modeemista yläkertaan.

Cat-kaapeli kulkee portaita ylös yläkertaan.

Kun kaapeli oli vedetty, aloitin reitittimen konfiguroinnin. Resetoin reitittimen ja kytkin sen  tietokoneeseeni ja kirjoitin selaimeen osoitteen 192.168.1.1. Reitittimen tunnus ja salasana olivat molemmat tehdasasetuksilla "Admin". Tämän jälkeen pääsin konfigurointisivulle. 

Reitittimen konfigurointisivut.

Ensiksi siirryin LAN-asetuksiin.

LAN-asetukset.

Asetin DHCP-asetuksen pois päältä, sillä sitä ei tarvita. Jos DHCP olisi päällä, se aiheuttaisi ongelmia, koska alakerran modeemissa on DHCP-asetus käytössä. DHCP siis jakaa verkkoon kyketyille laitteille automaattisesti IP-osoitteita. 

Seuraavaksi määritin reitittimelle IP-osoitteen 192.168.100.2, jottei se ole saman kuin alakerran modeemissa. Modeemin osoite on 192.168.100.1. Aliverkon peite eli "Subnet Mask" asetetaan samaksi arvoksi kuin modeemissa, eli 255.255.255.0.

Asetukset "RIP Direction" ja "RIP Version" määritetään "None" tilaan. RIP on lyhenne sanoista "Router Information Protocol". Tämä asetus jakaa reititystietoja reitittimien välillä. Tässä tilanteessa sitä ei tarvita, mutta ei sen päälle jättäminenkään haittaa tee.

Myös "Multicast" asetus voidaan asettaa pois päältä. Yleisesti IP-paketteja siirretään joko unicast tyylillä (1 lähettäjä, 1 vastaanottaja) tai broadcast tyylillä (1 lähettäjä, kaikki verkon käyttäjät vastaanottavat). Multicast lähettää IP-paketteja tietylle ryhmälle, ei siis vain yhdelle vastaanottajalle, muttei myöskään kaikille verkon käyttäjille. Multicastin käyttäjien täytyy liittyä verkkoon tietyn IP-alueen sisällä. Tässä tapauksessa se olisi 224.0.0.0 - 239.255.255.255.

WLAN-asetukset.

WLAN-asetuksista asetetaan WLAN pois päältä kokonaan. Tässä tilanteessa en käytä langatotnta verkkoa. Asetin vielä langattomalle verkolle salasanan. Jos jostain syystä langaton yhteys menisikin päälle, ei sinne pääsisi kuka tahansa. 

NAT-asetukset.

Seuraavaksi otin NAT-asetuksen pois päältä. NAT-asetus, eli "Network adress translation" kääntää siis sisäverkon IP-osoitteet julkisiksi IP-osoitteiksi. Esim. 192.168.100.25 ---> 194.111.119.52. Tämä asetus on käytössä alakerran modeemilla joten sen käyttöön ottaminen tällä laitteella aiheuttaisi ongelmia verkossa.

Palomuurin asetukset.

Myös palomuuri otetaan tällä laitteella pois käytöstä sillä alakerran modeemissa on palomuuri käytössä. Palomuuri estää tai sallii tiettyjen yhteyksien luomisen. (Joko ineternetistä --> lähiverkkoon tai toisinpäin.)

Kaikki asetukset olvat nyt säädetty, joten tallensin muutokset ja kytkin kaikki internet-yhteyttä tarvitsevat laitteet reitittimeen.

Työ valmiina.

Testasin vielä verkon toimivuuden ottamalla selaimella yhteyden molempiin reitittimiin samanaikaisesti. Modeemin osoite on 192.168.100.1 ja Zyxelin reitittimen osoite on 192.168.100.2. 

Molemmat konfigurointisivut aukesivat ilman ongelmia. Tarkistin myös ettei yhteys ollut viivästynyt käyttämällä "Ping" komentoa ja vertaamalla vasteaikoja. Työ onnistui ongelmitta ja toimi niin kuin sen pitikin. 

Selitän vielä lopuksi miten reitittimestä olisi saanut konfiguroitua Wifi "HotSpot:in". HotSpot siis toimii langattoman verkon "jatkopisteenä". Itse olisin myös tehnyt tämän kyseisen konfiguroinnin, mutta en pysty muokkaamaan Elisalta saadun käytössä olevan modeemin langattomia asetuksia.

Kaikki muut asetukset säädettäisiin samalla tavall kun olen työssä tehnyt, paitsi langattoman verkon asetukset.

Langattoman verkon asetukset.

Palataan WLAN-asetuksiin. Jotta saamme vanhan reitittimen toimimaan jatkopisteenä langattomalle verkolle, meidän täytyy tietää käytössä olevan langattoman verkon asetukset. Nämä löytyisivät tässä tilanteessa alakerrassa sijaitsevassa Elisan modeemista. Merkille kannattaa ottaa: Suojaustyyppi (yleensä WPA2), langattoman verkon salasana, verkon nimi (SSID), langattoman verkon kanava ja yhteystyyppi ( (802.11x) jos vaihtoehtoja on valittavissa.). 

Seuraavaksi konfiguroitaisiin reitittimen WLAN-aetukset, jotta ne vastaavat jo käytössä olevan langattoman verkon asetuksia, yhtä asiaa lukuunottamatta. Verkon nimi ja salasana asetetaan samoihin arvoihin, täysin samalla tavalla. Esim. jos käytössä olevan verkon SSID on "Verkko" niin reitittimen asetuksissa SSID ei voi olla "verkko". Sama pätee myös salasanan kanssa. Suojaustyyppi ja yhteystyyppi asetetaan myös samoihin asetuksiin. Yhteystyypeistä yleisin nykyään on 802.11ac, joka toimii kaikkien vanhojen yhteystyyppien kanssa. Langattoman verkon kanava täytyy asettaa mahdollisimman "kauas" alkuperäisen langattoman verkon kanavasta, jottei yhteydet mene sekaisin.
Esim. jos alkuperäisen langattoman verkon kanava on 2, kannattaa asettaa konfiguroitavan verkon kanava vaikka asetukselle 6.

Nyt uuden "HotSpot:in" pitäisi toimia oikein. Molempien verkkojen pitäisi näkyä yhtenäisenä pisteenä yhdistäessä ja niiden pitäsi toimia samalla salasanalla.

Itse en voinut tätä harmillisesti toteuttaa sillä Elisan modeemissa ei voi säätä langattoman verkon asetuksia. Yritin etsiä netistä modeemilla toista firmwarea eli käyttöliittymää, mutta se ei tue niitä.

Mitä opin työn aikana:

• Enemmän reitittimien konfiguroinnista.
• Sivussa opin myös uuden firmwaren asennuksesta laitteille.
• Langattoman verkon toiminnasta ja sen konfiguroinnista.

Ongelmia:

• Elisan modeemin käyttöliittymä on huono, eikä sitä kyseiselle laitteelle voinut vaihtaa.